ydintymätön

Suomi

ydintymätön (34-C) (komparatiivi ydintymättömämpi, superlatiivi ydintymättömin) (taivutus[luo])

ydintymätön (34-C)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ydintymätön	ydintymättömät
genetiivi	ydintymättömän	ydintymättömien (ydintymätönten)
partitiivi	ydintymätöntä	ydintymättömiä
akkusatiivi	ydintymätön; ydintymättömän	ydintymättömät
sisäpaikallissijat
inessiivi	ydintymättömässä	ydintymättömissä
elatiivi	ydintymättömästä	ydintymättömistä
illatiivi	ydintymättömään	ydintymättömiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ydintymättömällä	ydintymättömillä
ablatiivi	ydintymättömältä	ydintymättömiltä
allatiivi	ydintymättömälle	ydintymättömille
muut sijamuodot
essiivi	ydintymättömänä (ydintymätönnä)	ydintymättöminä
translatiivi	ydintymättömäksi	ydintymättömiksi
abessiivi	ydintymättömättä	ydintymättömittä
instruktiivi	–	ydintymättömin
komitatiivi	–	ydintymättömine
vartalot
vokaalivartalo	{{{vart.vok}}}
heikko vartalo	{{{vart.heik}}}
vahva vartalo	{{{vart.vah}}}
konsonantti- vartalo	{{{vart.kons}}}