muinaispuola

Suomi

Substantiivi

muinaispuola (10)

1. noin 900–1500 ‑luvuilla käytetty slaavilainen kieli, josta kehittyi keskipuolan kautta nykyinen puolan kieli

Ääntäminen

• IPA: /ˈmui̯nɑi̯sˌpuo̯lɑ/
• tavutus: mui‧nais‧puo‧la

Etymologia

• yhdyssana osista muinainen (yhdyssanamuoto) ja puola

Käännökset

1. noin 900–1500 ‑luvuilla käytetty puolan kielen edeltäjä

englanti: Old Polish puola: staropolski m.

ruotsi: fornpolska yl. ukraina: старопольська f.