Katso myös: Mut

Suomi muokkaa

Konjunktio muokkaa

mut

  1. (runollinen) mutta
    Mut hyvät, armaat ystävät, en teitä / Noin hurjaan kapinaan ma kiihtää tahdo. (Julius Caesar suom. Cajander, 1884)

Aiheesta muualla muokkaa

  • mut Kielitoimiston sanakirjassa

Pronomini muokkaa

mut

  1. (taivutusmuoto) puhekielisestä muodosta , "minut"
    Nääksä mut nyt? = Näetkö sinä minut nyt?

Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

mut

  1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä muten