Adverbi

muokkaa

myötä

  1. mukana, mukaan
  2. puolesta, puolelle

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmyø̯t̪æ/, [ˈmyø̞t̪æ]
  • tavutus: myö‧tä

Etymologia

muokkaa

Partikkelistunut partitiivi substantiivista *myö < suomalais-ugrilaisen kantakielen *müƞä. Vrt. sukukielten sanoihin: saamen mâƞƞe ’taka-, perä’, ersän mejľe ’myöhemmin, jälkeen’, marin mö·ƞgə᷾ ’jälkeen, perään’, unkarin mögé ’taakse’.[1]

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

myötäaallokko, myötäaurinko, myötäeläjä, myötäelää, myötäjuoksija, myötäkarva, myötäkarvaan, myötäkäyminen, myötälaskos, myötämaa, myötämieli, myötämielinen, myötämäki, myötäote, myötäpäivään, myötäsukaan, myötäsyntyinen, myötätunto, myötätuntoinen, myötätuuli, myötävaikuttaa, myötävaikutus, myötävalo, myötävirta

Aiheesta muualla

muokkaa
  • myötä Kielitoimiston sanakirjassa

Postpositio

muokkaa

myötä

  1. mukana, kanssa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.