myötäle
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmyø̯t̪æleˣ/
- tavutus: myö‧tä‧le
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | myötäle | myötäleet |
genetiivi | myötäleen | myötäleiden myötäleitten |
partitiivi | myötälettä | myötäleitä |
akkusatiivi | myötäle; myötäleen |
myötäleet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | myötäleessä | myötäleissä |
elatiivi | myötäleestä | myötäleistä |
illatiivi | myötäleeseen | myötäleisiin myötäleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | myötäleellä | myötäleillä |
ablatiivi | myötäleeltä | myötäleiltä |
allatiivi | myötäleelle | myötäleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | myötäleenä | myötäleinä |
translatiivi | myötäleeksi | myötäleiksi |
abessiivi | myötäleettä | myötäleittä |
instruktiivi | – | myötälein |
komitatiivi | – | myötäleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | myötälee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
myötälet- |
Käännökset
muokkaa1. myötämäki, alamäki
|
Aiheesta muualla
muokkaa- myötäle Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48