Substantiivi

muokkaa

myrskyä

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta myrsky

myrskyä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä myrskytä
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä myrskytä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä myrskytä