nagel

Katso myös: Nagel, Nägel

Hollanti

Substantiivi

nagel m. (monikko nagels)

1. (anatomia) kynsi
2. naula

Verbi

nagel

1. (taivutusmuoto) verbistä nagelen

Ruotsi

Substantiivi

nagel yl. (2) (yks. määr. nageln[luo], mon. epämäär. naglar [luo], mon. määr. naglarna [luo])

1. (anatomia) kynsi
2. naula (kiinnitysväline)