nastakenkä

Suomi

Substantiivi

nastakenkä (10-G)

1. kenkä tai muu jalkine, jonka pohjaan on kiinnitettyinä liukuesteeksi käytettäviä nastoja

Ääntäminen

• IPA: /ˈnɑst̪ɑˌkeŋkæ/
• tavutus: nas‧ta‧ken‧kä

Etymologia

• yhdyssana sanoista nasta ja kenkä