naura

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä nauraa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä nauraa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä nauraa

Esperanto

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

naura (yks. akk. nauran, mon. nauraj, mon. akk. naurajn)

  1. naurulainen