oikeustulkki

Suomi

Substantiivi

oikeustulkki (5-A)

1. oikeudenkäyntiin osallistuva, lakimiestutkinnon suorittanut henkilö, joka avustaa asianosaisen ja tuomarin välistä kanssakäymistä kääntämällä eri kielillä käytäviä keskusteluja.

1. Suomessa oikeustulkilta ei vaadita vielä oikeustieteellistä tutkintoa, mikä saattaa kuitenkin heikentää asianosaisen oikeusturvaa oikeudenkäynnissä. Suomesta kyllä löytyy muutama pätevä oikeustulkki, jolla on sekä oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM) että filosofian maisterin tutkinto (FM).

Jokaisella tuomioistuimella on oma lista kyseisessä tuomioistuimessa toimivista tulkeista ja oikeustulkeista.

Oikeustulkin työ ei ole pelkästään kääntämistä sana sanalta, vaan tärkeätä on, että oikeustulkki itsekin ymmärtää asian juridisen tarkoituksen ja osaa sen sitten välittää eteenpäin.

Käännökset

1. oikeudenkäyntiin osallistuva, lakimieskoulutuksen suorittanut tulkki, joka avustaa asianosaisen ja tuomarin välistä kanssakäymistä kääntämällä eri kielillä käytäviä keskusteluja

ruotsi: rättstolk

Aiheesta muualla

• oikeustulkki Tieteen termipankissa