Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

oikku (1-A)

  1. äkillinen halu tai mielenmuutos; mielijohde, päähänpisto

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈoi̯kːu/
  • tavutus: oik‧ku

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

luonnonoikku

Aiheesta muualla muokkaa

  • oikku Kielitoimiston sanakirjassa