otsonikato

Suomi

Substantiivi

otsonikato

1. (ilmatiede) maapallon otsonikerroksen otsonipitoisuuden väheneminen kloori- ja bromipäästöjen vuoksi; tarkoittaa käytännössä otsonikerroksen ohenemista, mikä johtaa ultraviolettisäteilyn voimistumiseen maan pinnalla

Ääntäminen

• IPA: /ˈot̪soniˌkɑt̪o/
• tavutus: ot‧so‧ni‧ka‧to

Etymologia

• yhdyssana sanoista otsoni ja kato

Käännökset

1. Maapallon otsonikerroksen otsonipitoisuuden väheneminen kloori- ja bromipäästöjen vuoksi

englanti: ozone depletion karjala: ozonanhaihtumine

venäjä: истощение озонового слоя

Liittyvät sanat

• otsoniaukko

Aiheesta muualla

• otsonikato Kielitoimiston sanakirjassa
• otsonikato Tieteen termipankissa