pärskyä

Suomi

Substantiivi

pärskyä

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta pärsky

Verbi

pärskyä (52) (taivutus[luo])

1. pärskähdellä
2. roiskua

Ääntäminen

• IPA: /ˈpærskyæˣ/
• tavutus: pärs‧ky‧ä

Etymologia

• onomatopoeettinen

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: pärskyminen

Aiheesta muualla

• pärskyä Kielitoimiston sanakirjassa