Substantiivi

muokkaa

pakkaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta pakka

pakkaa

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä pakata
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä pakata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä pakata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä pakata