pakka
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- pinkka saman suuruisia arkkeja paperia, kääröksi kierretty kangas
- yksi sarja pelikortteja, korttipakka
- paperimitta, kymmenen riisiä eli 5000 arkkia paperia; joskus tarkoitetaan pakalla yhtä riisiä paperia
- (merenkulku) aluksen keulimmainen kannen osa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpɑkːɑ/
- tavutus: pak‧ka
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pakka | pakat |
| genetiivi | pakan | pakkojen (pakkain) |
| partitiivi | pakkaa | pakkoja |
| akkusatiivi | pakka; pakan |
pakat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pakassa | pakoissa |
| elatiivi | pakasta | pakoista |
| illatiivi | pakkaan | pakkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pakalla | pakoilla |
| ablatiivi | pakalta | pakoilta |
| allatiivi | pakalle | pakoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pakkana | pakkoina |
| translatiivi | pakaksi | pakoiksi |
| abessiivi | pakatta | pakoitta |
| instruktiivi | – | pakoin |
| komitatiivi | – | pakkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | paka- | |
| vahva vartalo | pakka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
3. paperimitta
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: pakkaantua, pakkautua
Yhdyssanat muokkaa
kangaspakka, keulapakka, kierteytyspakka korttipakka, käsipakka, lehtijousipakka
Aiheesta muualla muokkaa
- pakka Kielitoimiston sanakirjassa