korttipakka

Suomi

korttipakka (9-A)

Katso artikkeli Korttipakka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

korttipelien pelaamiseen tarkoitettu sarja kortteja; tavallisesti 52 kortista ja neljästä maasta koostuvat kortit

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	korttipakka	korttipakat
genetiivi	korttipakan	korttipakkojen (korttipakkain)
partitiivi	korttipakkaa	korttipakkoja
akkusatiivi	korttipakka; korttipakan	korttipakat
sisäpaikallissijat
inessiivi	korttipakassa	korttipakoissa
elatiivi	korttipakasta	korttipakoista
illatiivi	korttipakkaan	korttipakkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	korttipakalla	korttipakoilla
ablatiivi	korttipakalta	korttipakoilta
allatiivi	korttipakalle	korttipakoille
muut sijamuodot
essiivi	korttipakkana	korttipakkoina
translatiivi	korttipakaksi	korttipakoiksi
abessiivi	korttipakatta	korttipakoitta
instruktiivi	–	korttipakoin
komitatiivi	–	korttipakkoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	korttipaka-
vahva vartalo	korttipakka-
konsonantti- vartalo	-

1. korttipelien pelaamiseen tarkoitettu sarja kortteja