Suomi muokkaa

 
Pako vankilasta

Substantiivi muokkaa

pako (1-D)

  1. pakeneminen, karkaaminen jostain

Ääntäminen muokkaa

  • tavutus: pa‧ko

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pako paot
genetiivi paon pakojen
partitiivi pakoa pakoja
akkusatiivi pako;
paon
paot
sisäpaikallissijat
inessiivi paossa paoissa
elatiivi paosta paoista
illatiivi pakoon pakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paolla paoilla
ablatiivi paolta paoilta
allatiivi paolle paoille
muut sijamuodot
essiivi pakona pakoina
translatiivi paoksi paoiksi
abessiivi paotta paoitta
instruktiivi paoin
komitatiivi pakoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pao-
vahva vartalo pako-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitot muokkaa

keskipakovoima, liikennepako, maaltapako, maanpako, pakokaasu, pakokauhu, pakomatka, pakonopeus, pakopaikka, pakopiste, pakoputki, pakoreitti, pakosarja, pakotie, pakovesi, silmäpako, valuuttapako

Aiheesta muualla muokkaa

  • pako Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto muokkaa

Substantiivi muokkaa

pako

  1. pakka