maanpako
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
maanpako
- karkotus tai pako kotimaasta vainon tms. vuoksi
- oleskelu ulkomailla em. syistä; maanpakolaisuus
- Norjan kuningas ja hallitus olivat saksalaismiehityksen aikana maanpaossa Englannissa.
- Vapaan Puolan hallitus toimi maanpaossa Lontoossa toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan ja Neuvostoliiton jaettua Puolan keskenään.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmɑːnˌpɑko/
- tavutus: maan‧pa‧ko
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. karkotus tai pako kotimaasta vainon tms. vuoksi
|
2. oleskelu ulkomailla em. syistä; maanpakolaisuus
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- maanpako Kielitoimiston sanakirjassa