pakkautua (52-F) (taivutus[luo])

  1. tiivistyä, pakkaantua
    katolle pakkautunut lumi
  2. pakata itsensä; ahtautua
    Koko seurue pakkautui Sepon pieneen autoon.

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä pakata (johdin -utu-)

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa