rulla

Katso myös: rullâ

Suomi

Substantiivi

rulla (10)

1. akselinsa ympäri pyörivä lieriömäinen osa
2. lieriö ja sen ympärille kääritty materiaali
3. revolverin rumpumainen, pyörivä osa, johon patruunat ladataan

Ääntäminen

• IPA: /ˈrulːɑ/
• tavutus: rul‧la

Etymologia

Sana on laina ruotsin sanasta rulle, jolle muinaisruotsissa on ollut myös asu rulla. Ruotsiin sana on tullut alasaksan välityksellä latinan sanasta rotulus, 'pieni pyörä ja pergamenttirulla'. Rullan vastineet suomen lähisukukielissä on selitetty lainoiksi suomesta. Sanan ensiesiintymä suomen kirjakielessä asussa rulli sisältyy 1637 julkaistuun Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjaan Lexicon Latino-Scondicum. Asu rulla esiintyy ensi kerran, tosin yhdyssanan osana, 1679 päivätyssä asiakirjassa, jossa käytetään 'pestiluetteloa' tarkoittavaa sanaa Munster-Rulla, ja samaa yhdyssanaa käytetään myös merkityksessä 'miehistöluettelo' 1688 julkaistussa Henrik Florinuksen suomennoksessa Kircko-Laki Ja Ordningi.

Käännökset

1. akselinsa ympäri pyörivä lieriömäinen osa

englanti: roll, spool latvia: rullis m. liivi: ruļ ruotsi: rulle

saksa: Rolle f. turkki: makara venäjä: ролик, катушка, рулон viro: rull

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (murteellinen) rissa, trissa

Johdokset

• adverbit: rullalla
• substantiivit: rullakko
• verbit: rullailla, rullata, rullautua

Yhdyssanat

filmirulla, kevätrulla, konerulla, lankarulla, maalausrulla, paperirulla, puurulla, raharulla, rullafilmi, rullahiihto, rullakaihdin, rullakara, rullalaakeri, rullalanka, rullalauta, rullalava, rullaluistelu, rullaluistin, rullamitta, rullaovi, rullapaali, rullaportaat, rullapuu, rullarata, rullasuksi, rullasyltty, rullatuoli, rullavaunu, rullaverho, rullavyö, sideharsorulla, tapettirulla

Aiheesta muualla

• rulla Kielitoimiston sanakirjassa
• rulla Tieteen termipankissa

Ruotsi

Verbi

rulla (1)

1. kieriä, pyöriä

Aiheesta muualla

• rulla Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)