Katso myös: rullâ

Substantiivi

muokkaa

rulla (10)[1]

  1. akselinsa ympäri pyörivä lieriömäinen osa
  2. lieriö ja sen ympärille kääritty materiaali
  3. revolverin rumpumainen, pyörivä osa, johon patruunat ladataan

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrulːɑ/
  • tavutus: rul‧la

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

Sana on laina ruotsin sanasta rulle, jolle muinaisruotsissa on ollut myös asu rulla. Ruotsiin sana on tullut alasaksan välityksellä latinan sanasta rotulus, 'pieni pyörä ja pergamenttirulla'. Rullan vastineet suomen lähisukukielissä on selitetty lainoiksi suomesta.[2] Sanan ensiesiintymä suomen kirjakielessä asussa rulli sisältyy 1637 julkaistuun Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjaan Lexicon Latino-Scondicum. Asu rulla esiintyy ensi kerran, tosin yhdyssanan osana, 1679 päivätyssä asiakirjassa, jossa käytetään 'pestiluetteloa' tarkoittavaa sanaa Munster-Rulla, ja samaa yhdyssanaa käytetään myös merkityksessä 'miehistöluettelo' 1688 julkaistussa Henrik Florinuksen suomennoksessa Kircko-Laki Ja Ordningi.[3]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • rulla Kielitoimiston sanakirjassa
  • rulla Tieteen termipankissa

Ruotsi

muokkaa

rulla (1)

  1. kieriä, pyöriä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • rulla Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1067. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  3. Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 227. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.