parato

Italia

Verbi

parato m., parata f. (monikko parati m., parate f.)

1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä parare

Latina

Verbi

parātō

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 2. persoonan muoto verbistä parō
2. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 3. persoonan muoto verbistä parō
3. yksikön maskuliinin ja neutrin datiivimuoto sanasta parātus (joka on partisiipin perfekti verbistä parō)
4. yksikön maskuliinin ja neutrin ablatiivimuoto sanasta parātus (joka on partisiipin perfekti verbistä parō)