perikuva

Suomi

Substantiivi

perikuva

1. perusmuoto, perustyyppi; mallikuva; ihanne, ideaali

Ääntäminen

• IPA: /ˈperiˌkuʋɑ/
• tavutus: pe‧ri‧ku‧va

Käännökset

1. perusmuoto, perustyyppi; mallikuva; ihanne, ideaali

englanti: exemplar

japani: 鑑, そのもの (jälkiliitteenä)

Aiheesta muualla

• perikuva Kielitoimiston sanakirjassa