peruskallio

Suomi

Substantiivi

peruskallio

1. kallioperän vanhin, eli prekambrinen (noin kolme miljardia vuotta vanha) jähmettyneistä syväkivilajeista muodostunut osa, joka ei sisällä sedimenttejä ja sedimenttikivilajeja

Ääntäminen

• IPA: /ˈperusˌkɑlːio/
• tavutus: pe‧rus‧kal‧li‧o

Etymologia

yhdyssana sanoista perus- ja kallio

Käännökset

1. kallioperän vanhin, eli prekambrinen jähmettyneistä syväkivilajeista muodostunut osa

englanti: basement

ruotsi: urberg

Liittyvät sanat

• kallioperä
• maaperä

Aiheesta muualla

• peruskallio Kielitoimiston sanakirjassa
• peruskallio Tieteen termipankissa