petkel

Suomi

Substantiivi

petkel (49) tai petkele

1. (työkalu) varrellinen litteäteräinen puun kuorimiseen, jään yms. rikkomiseen ja olkien silppuamiseen käytetty teräase eli hakkuri, jonka alle kaksimetrisen varren jatkeeksi kiinnitetty poikittaisesti suorareunainen terä on tyypillisesti n. 15 cm levyinen
2. (työkalu) mausteiden murskaamiseen käsivoimin tarkoitettu kärjestä kupera työkalu, jota käytetään morttelin eli huhmareen kanssa erityisesti yrttien ja mausteiden hienontamiseen

Ääntäminen

• IPA: /ˈpet̪kel/
• tavutus: pet‧kel

Etymologia

vanha indoeurooppalainen laina

Käännökset

1. teräase

englanti: beater, spud

2. keittiöväline

englanti: pestle

Liittyvät sanat

• survin

Yhdyssanat

• kuorimapetkel

Aiheesta muualla

• petkel Kielitoimiston sanakirjassa