Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

petkel (49) tai petkele

  1. (työkalu) varrellinen litteäteräinen puun kuorimiseen, jään yms. rikkomiseen ja olkien silppuamiseen käytetty teräase eli hakkuri, jonka alle kaksimetrisen varren jatkeeksi kiinnitetty poikittaisesti suorareunainen terä on tyypillisesti n. 15 cm levyinen
  2. (työkalu) mausteiden murskaamiseen käsivoimin tarkoitettu kärjestä kupera työkalu, jota käytetään morttelin eli huhmareen kanssa erityisesti yrttien ja mausteiden hienontamiseen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpet̪kel/
  • tavutus: pet‧kel

Etymologia muokkaa

vanha indoeurooppalainen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • petkel Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 350. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.