pień

Katso myös: pien, pien-

Puola

Substantiivi

pień m.

1. runko (puun)

Taivutus

lähde	yksikkö	monikko
nominatiivi	pień	pnie
genetiivi	pnia	pni
datiivi	pniowi	pniom
akkusatiivi	pień	pnie
instrumentaali	pniem	pniami
lokatiivi	pniu	pniach
vokatiivi	pniu	pnie

Etymologia

kantaslaavin *pьnjь