pihakatu

Suomi

Substantiivi

pihakatu

1. jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettu tie, jolla saa ajaa vain kadun varrella olevilla kiinteistölle tai pysäköintiä varten

Ääntäminen

• IPA: /ˈpihɑˌkɑt̪u/
• tavutus: pi‧ha‧ka‧tu

Etymologia

• yhdyssana sanoista piha ja katu

Aiheesta muualla

• pihakatu Kielitoimiston sanakirjassa