piha

Katso myös: Piha

Suomi

Substantiivi

piha (9)

1. pihamaa, yleensä välittömästi rakennuksen ympärillä oleva rajattu alue

   Usein pihat ovat hoidettuja viheralueita.

2. sisäpiha, rakennusten rajaama alue niiden keskellä
3. tiettyyn tarkoitukseen rajattu alue

   karjapiha, kuormauspiha, temppelin esipiha

4. talo, samassa pihapiirissä olevien rakennusten kokonaisuus

   Käykäähän pihassa!

   Karjalainen piha on ihmisten ja eläinten koti.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpihɑ/
• tavutus: pi‧ha

Käännökset

1. pihamaa

englanti: (amerikanenglantia) yard, (brittienglantia) garden espanja: patio m. ranska: cour f., jardin m. ruotsi: gård

turkki: avlu venäjä: двор viro: õu

2. sisäpiha

englanti: courtyard ruotsi: gård saksa: Hof m.

venäjä: двор viro: hoov, siseõu, õu

Liittyvät sanat

• koti
• pihatto
• puutarha

Synonyymit

• kartano
• tanhua

Yhdyssanat

asfalttipiha, esipiha, etupiha, karjapiha, kotipiha, kävelypiha, linnanpiha, nännipiha, piha-alue, pihakamari, pihakatu, pihakeinu, pihakoivu, pihamaa, pihamaina, pihamedestäjä, pihamökki, pihanurmikko, pihapiiri, pihapuu, piharakennus, piharatamo, pihasauna, pihasyreeni, pihatanhua, pihavalo, ratapiha, sisäpiha, takapiha, umpipiha, valopiha, viherpiha

Idiomit

• ilmat pihalle
• ottaa/saada pihalle
  1. (arkikieli, tietotekniikka) ottaa/saada ulos

     Tiedot saa pihalle myös CSV-muodossa.

Aiheesta muualla

• piha Kielitoimiston sanakirjassa
• piha Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 246 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Tšekki

Substantiivi

piha f.

1. kesakko, pisama

Viro

Substantiivi

piha

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto substantiivista piht