Katso myös: Piha
Wikipedia
Katso artikkeli Piha Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

piha (9)

  1. pihamaa, yleensä välittömästi rakennuksen ympärillä oleva rajattu alue
    Usein pihat ovat hoidettuja viheralueita.
  2. sisäpiha, rakennusten rajaama alue niiden keskellä
  3. tiettyyn tarkoitukseen rajattu alue
    karjapiha, kuormauspiha, temppelin esipiha
  4. talo, samassa pihapiirissä olevien rakennusten kokonaisuus
    Käykäähän pihassa!
    Karjalainen piha on ihmisten ja eläinten koti.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpihɑ/
  • tavutus: pi‧ha

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piha pihat
genetiivi pihan pihojen
(pihain)
partitiivi pihaa pihoja
akkusatiivi piha;
pihan
pihat
sisäpaikallissijat
inessiivi pihassa pihoissa
elatiivi pihasta pihoista
illatiivi pihaan pihoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pihalla pihoilla
ablatiivi pihalta pihoilta
allatiivi pihalle pihoille
muut sijamuodot
essiivi pihana pihoina
translatiivi pihaksi pihoiksi
abessiivi pihatta pihoitta
instruktiivi pihoin
komitatiivi pihoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo piha-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

asfalttipiha, esipiha, etupiha, karjapiha, kotipiha, kävelypiha, linnanpiha, nännipiha, piha-alue, pihakamari, pihakatu, pihakeinu, pihakoivu, pihamaa, pihamaina, pihamökki, pihanurmikko, pihapiiri, pihapuu, piharakennus, piharatamo, pihasauna, pihasyreeni, pihatanhua, ratapiha, sisäpiha, takapiha, umpipiha, valopiha, viherpiha

Idiomit

muokkaa
  • ottaa/saada pihalle
    1. (arkikieli, tietotekniikka) ottaa/saada ulos
      Tiedot saa pihalle myös CSV-muodossa.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • piha Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 246 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Substantiivi

muokkaa

piha

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto substantiivista piht