Substantiivi

muokkaa

kesakko (4-A)

  1. piste tai läikkä ihon pigmentissä, erityisesti kasvoilla ja käsivarsissa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkesɑkːo/
  • tavutus: ke‧sak‧ko

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

kesä + johdin -kko[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kesakko Kielitoimiston sanakirjassa
  • kesakko Suomen murteiden sanakirjassa
  • kesakko Suomen etymologisessa sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 182 kkO-sanojen muoto ja koostumus