Substantiivi

muokkaa

piht (gen piha, part pihta)

  1. uuma, vyötärö; keskivartalo
    Vöö ulatus vaevalt ümber piha. – Vyö ulottui vaivoin vyötärön ympäri.
  2. lavan seutu, hartia

Liittyvät sanat

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

piht (gen pihi, part pihti)

  1. rippi
    Haige soovis pihti. – Sairas halusi ripittäytyä / toivoi rippiä.
  2. ripittäytyminen

Substantiivi

muokkaa

piht (gen pihi, part pihti)

  1. pihti, pärepihti
    Peerg põles pihis ja valgustas taret. – Päre paloi pihdissä ja valaisi tupaa.

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • piht sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)