Jalokiven osia (englanniksi), uuma = girdle [3]

Substantiivi

muokkaa

uuma (10)

  1. vyötärö
    Kapea uuma on tiimalasivartalon a ja o.
  2. rautatiekiskon ohut osa laippojen välillä
  3. (jalokivet) briljantin yläosan ja alaosan välinen reunus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈuːmɑ/
  • tavutus: uu‧ma

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uuma uumat
genetiivi uuman uumien
(uumain)
partitiivi uumaa uumia
akkusatiivi uuma;
uuman
uumat
sisäpaikallissijat
inessiivi uumassa uumissa
elatiivi uumasta uumista
illatiivi uumaan uumiin
ulkopaikallissijat
adessiivi uumalla uumilla
ablatiivi uumalta uumilta
allatiivi uumalle uumille
muut sijamuodot
essiivi uumana uumina
translatiivi uumaksi uumiksi
abessiivi uumatta uumitta
instruktiivi uumin
komitatiivi uumine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uuma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • uuma Kielitoimiston sanakirjassa