ripittäytyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaripittäytyminen (38)
- teonnimi verbistä ripittäytyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ripittäytyminen | ripittäytymiset |
genetiivi | ripittäytymisen | ripittäytymisten ripittäytymisien |
partitiivi | ripittäytymistä | ripittäytymisiä |
akkusatiivi | ripittäytyminen; ripittäytymisen |
ripittäytymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ripittäytymisessä | ripittäytymisissä |
elatiivi | ripittäytymisestä | ripittäytymisistä |
illatiivi | ripittäytymiseen | ripittäytymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ripittäytymisellä | ripittäytymisillä |
ablatiivi | ripittäytymiseltä | ripittäytymisiltä |
allatiivi | ripittäytymiselle | ripittäytymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ripittäytymisenä (ripittäytymisnä) |
ripittäytymisinä |
translatiivi | ripittäytymiseksi | ripittäytymisiksi |
abessiivi | ripittäytymisettä | ripittäytymisittä |
instruktiivi | – | ripittäytymisin |
komitatiivi | – | ripittäytymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ripittäytymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ripittäytymis- |
Etymologia
muokkaa- verbi ripittäytyä + johdin -minen