SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

koti (5-F)

  1. asunto, talo tai muu asumus, jossa joku itse asuu
    Perheen yhteinen koti.
    Kodissa asutaan.
    Monet viihtyvät kodissaan.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkot̪i/, [ˈkʷo̞t̪i]
  • tavutus: ko‧ti

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koti kodit
genetiivi kodin kotien
partitiivi kotia koteja
akkusatiivi koti;
kodin
kodit
sisäpaikallissijat
inessiivi kodissa kodeissa
elatiivi kodista kodeista
illatiivi kotiin koteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kodilla kodeilla
ablatiivi kodilta kodeilta
allatiivi kodille kodeille
muut sijamuodot
essiivi kotina koteina
translatiivi kodiksi kodeiksi
abessiivi koditta kodeitta
instruktiivi kodein
komitatiivi koteine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

johdos sanasta kota[1]. Muoto koti on abstrahoitunut taivutusmuodosta kodissa ’kotain piirissä’[2].

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

alkukoti, elintasokoti, ensikoti, hoitokoti, hoivakoti, isänkoti, kansankoti, kasvatuskoti, kesäkoti, kodinhaltija, kodinhoitaja, kodinhoito, kodinkone, kodinonni, kodinsisustus, kodintekniikka, kodintekstiili, koti-ihminen, koti-ikävä, koti-ilta, koti-isä, kotiaine, kotialue, kotiapteekki, kotiapu, kotiapulainen, kotiaresti, kotiaskare, kotiasu, kotiavustaja, kotiavustus, kotieläin, kotielämä, kotietsintä, kotihengetär, kotihiiri, kotihipat, kotihoito, kotiinkanto, kotiinkuljetus, kotiinkutsu, kotiinlähtö, kotiinpaluu, kotiinpäin, kotiintulo, kotijoukko, kotijoukkue, kotijuusto, kotikalja, kotikasvatus, kotikatsomo, kotikatu, kotikaupunki, kotikenttä, kotikieli, kotikirjasto, kotikissa, kotikommunisti, kotikontu, kotikulma, kotikunta, kotikuri, kotikutoisuus, kotikutomo, kotikutsut, kotikylä, kotikäynti, kotikäyttö, kotilaina, kotilasku, kotileipomo, kotiliesi, kotiloma, kotiläksy, kotimaa, kotimaakunta, kotimarkkinat, kotimatka, kotimies, kotimikro, kotimurre, kotimyynti, kotimökki, kotinumero, kotinurkka, kotiolot, kotiompelija, kotiopettaja, kotiopetus, kotiorkesteri, kotiosoite, kotiottelu, kotiovi, kotipaikka, kotipaikkakunta, kotipalvelu, kotipalveluauto, kotipermanentti, kotipesä, kotipiha, kotipihlaja, kotipiiri, kotipitäjä, kotipolku, kotipoltto, kotipuoli, kotipuutarha, kotirauha, kotirintama, kotirouva, kotiruoka, kotiryssä, kotisairaanhoito, kotisatama, kotiseurakunta, kotiseutu, kotisima, kotisirkka, kotisisar, kotisivu, kotisynnytys, kotitakki, kotitalo, kotitalous, kotitanhua, kotitarkastus, kotitarve, kotitehtävä, kotiteollisuus, kotitie, kotitienoo, kotitietokone, kotitila, kotitonttu, kotityranni, kotityö, kotivakuutus, kotivalmistus, kotivaltio, kotiviini, kotiväki, kotivävy, kotiyleisö, kotiympäristö, kotiäiti, kotiäänestys, koulukoti, kulttuurikoti, kunnalliskoti, lapsuudenkoti, lapsuuskoti, lastenkoti, lepokoti, lomakoti, matkakoti, matkustajakoti, nukkekoti, nuorisokoti, omakotitalo, oppilaskoti, orpokoti, perhekoti, perhepäiväkoti, poikakoti, porvariskoti, päiväkoti, ryhmäkoti, saattokoti, seurakuntakoti, sijaiskoti, sijoituskoti, sotilaskoti, synnyinkoti, syntymäkoti, säätyläiskoti, taiteilijakoti, talonpoikaiskoti, tukikoti, turvakoti, tyttökoti, työläiskoti, vanhainkoti, yksityiskoti

IdiomitMuokkaa

  • (sanonta) Oma koti kullan kallis.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • koti Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 332. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
  2. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 16