kota
![]() |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- pienehkö riukujen varaan pingotetusta louteesta tai nahoista tehty paimentolaisten telttamainen asumus, joka puretaan ja siirretään tarvittaessa; myös kahdesta vastakkain laitetusta veneen puolikkaasta ja muusta puutavarasta tehty katos
- Kota on ollut paimentolaiselämää eläneiden saamelaisten perinteinen asumus.
- (kasvitiede) se hedelmän, esim. omenan sisällä oleva osa, jossa siemenet kehittyvät
Etymologia muokkaa
(kasvitiede) Elias Lönnrotin käyttöön ottama merkityslaajennus [1]
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkot̪ɑ/, [ˈkʷo̞t̪ɑ̝]
- tavutus: ko‧ta
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kota | kodat |
genetiivi | kodan | kotien (kotain) |
partitiivi | kotaa | kotia |
akkusatiivi | kota; kodan |
kodat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kodassa | kodissa |
elatiivi | kodasta | kodista |
illatiivi | kotaan | kotiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kodalla | kodilla |
ablatiivi | kodalta | kodilta |
allatiivi | kodalle | kodille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kotana | kotina |
translatiivi | kodaksi | kodiksi |
abessiivi | kodatta | koditta |
instruktiivi | – | kodin |
komitatiivi | – | kotine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | koda- | |
vahva vartalo | kota- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
kotahedelmä, kotakuusama, lappalaiskota, nuottakota, pyykkikota, siemenkota
Aiheesta muualla muokkaa
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kota yl. (1) (yks. määr. kotan [luo], mon. epämäär. kotor[luo], mon. määr. kotorna [luo])
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kota Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
kota
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivi sanasta kott ('puukenkä, kenkäraja, ronttonen')
Viitteet muokkaa
- ↑ Elias Lönnrot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketti. Raija Majamaa 2007. Viitattu 16.7.2016.