Hedelmiä
hedelmä

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

hedelmä (10) [he·del·mæ]

  1. (kasvitiede) kasvin tulevien siementen suojaksi hedelmöityksen jälkeen sikiäimestä kasvava muodostuma. Hedelmien tarkoituksena on myös siementen leviämisen edistäminen
    Hedelmät ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota.
  2. (kuvaannollisesti) tulos tai tuotos
    Mitä hedelmiä muutoksella oli?
    Tässäkö ovat työni hedelmät?

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhedelmæ/

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hedelmä hedelmät
genetiivi hedelmän hedelmien
(hedelmäin)
partitiivi hedelmää hedelmiä
akkusatiivi hedelmä;
hedelmän
hedelmät
sisäpaikallissijat
inessiivi hedelmässä hedelmissä
elatiivi hedelmästä hedelmistä
illatiivi hedelmään hedelmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hedelmällä hedelmillä
ablatiivi hedelmältä hedelmiltä
allatiivi hedelmälle hedelmille
muut sijamuodot
essiivi hedelmänä hedelminä
translatiivi hedelmäksi hedelmiksi
abessiivi hedelmättä hedelmittä
instruktiivi hedelmin
komitatiivi hedelmine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

kiulukka, kota, luumarja, marja, palko, pähkinä, pähkylä, ruusunmarja, tuppilo

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

epähedelmä, etelänhedelmä, hedelmähappo, hedelmäkakku, hedelmäkasvi, hedelmäkaupla, hedelmälaji, hedelmäliha, hedelmämalto, hedelmämarmeladi, hedelmämehu, hedelmänkorjuu, hedelmänpuristin, hedelmänviljely, hedelmäpuu, hedelmäpuutarha, hedelmäsalaatti, hedelmäsato, hedelmäsokeri, hedelmäsuola, hedelmäsäilyke, hedelmätarha, hedelmätee, hedelmäveitsi, hedelmäviina, hedelmäviini, hedelmäviljelmä, hedelmäviljelys, kotahedelmä, kärsimyshedelmä, lohkohedelmä, munahedelmä, palkohedelmä, passiohedelmä, pohjushedelmä, sitrushedelmä, säilykehedelmä, tähtihedelmä

Aiheesta muuallaMuokkaa