Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tuppilo (2)[1]

  1. yksinkertainen kuiva avautuva yhdestä emilehdestä muodostunut kasvien hedelmätyyppi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪upːilo/
  • tavutus: tup‧pi‧lo

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuppilo tuppilot
genetiivi tuppilon tuppilojen
tuppiloiden
tuppiloitten
partitiivi tuppiloa tuppiloita
tuppiloja
akkusatiivi tuppilo;
tuppilon
tuppilot
sisäpaikallissijat
inessiivi tuppilossa tuppiloissa
elatiivi tuppilosta tuppiloista
illatiivi tuppiloon tuppiloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuppilolla tuppiloilla
ablatiivi tuppilolta tuppiloilta
allatiivi tuppilolle tuppiloille
muut sijamuodot
essiivi tuppilona tuppiloina
translatiivi tuppiloksi tuppiloiksi
abessiivi tuppilotta tuppiloitta
instruktiivi tuppiloin
komitatiivi tuppiloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuppilo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

tuppilohame

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2