sauma

Suomi

Substantiivi

sauma (9)

1. (tekstiili) hyötyommel, jolla ommeltavat kappaleet liitetään
2. (rakennustekniikka) liitoskohta muurauksessa tiilten tai laatoituksessa laattojen välissä
3. (puhekieltä, kuvaannollisesti) mahdollisuus

   Joillakin startup-yrityksillä on hyvät saumat globaaliinkin menestykseen.

   Sulla ei ole mitään saumaa tuon suhteen.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑu̯mɑ/
• tavutus: sau‧ma

Etymologia

vanha germaaninen laina

Käännökset

1. kankaassa

englanti: seam turkki: dikiş

viro: õmblus

2. laatoissa

englanti: mortar joint (tiiliseinässä), grout joint (laattojen laastisauma), caulking (silikonisauma) ruotsi: fog

turkki: ara

3. puhekielessä

englanti: chance

turkki: fırsat

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: saumallinen, saumaton
• substantiivit: saumuri
• verbit: saumata, saumoittaa

Yhdyssanat

edestakaissauma, hakasauma, hitsaussauma, juotossauma, katesauma, koristesauma, laakasauma, laskossauma, liikkumasauma, liikuntasauma, liitossauma, limisauma, niittisauma, piilosauma, pystysauma, saumakohta, saumalaasti, saumalista, saumanvara, saumasukka, saumavara, sisäsauma, sivusauma, sukansauma, takasauma, vaakasauma, viistosauma, vyötärösauma

Idiomit

• ratketa saumoistaan, reagoida voimakkaan tunteellisesti

Aiheesta muualla

• sauma Kielitoimiston sanakirjassa
• sauma Tieteen termipankissa