loude
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaTaivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loude | louteet |
| genetiivi | louteen | louteiden louteitten |
| partitiivi | loudetta | louteita |
| akkusatiivi | loude; louteen |
louteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | louteessa | louteissa |
| elatiivi | louteesta | louteista |
| illatiivi | louteeseen | louteisiin louteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | louteella | louteilla |
| ablatiivi | louteelta | louteilta |
| allatiivi | louteelle | louteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | louteena | louteina |
| translatiivi | louteeksi | louteiksi |
| abessiivi | louteetta | louteitta |
| instruktiivi | – | loutein |
| komitatiivi | – | louteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | loutee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
loudet- | |
Etymologia
muokkaasaamelainen laina[1]
Liittyvät sanat
muokkaaRinnakkaismuodot
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.