asua
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
asua
- (taivutusmuoto) partitiivi sanasta asu
Verbi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑsuɑˣ/
- tavutus: a‧su‧a
Etymologia muokkaa
Johdos yleiskieleen kuulumattomasta asea-verbistä kuten mm. sanat asema, asentaa, asento, asettaa.[1]
Käännökset muokkaa
1. verbi
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
asuin-: asuinalue, asuinhuone, asuinhuoneisto, asuinkumppani, asuinkunta, asuinpaikka, asuinpinta-ala, asuinrakennus, asuinsija, asuintoveri, asuinyhteisö, asuinympäristö
asuma-: asuma-alue, asumalähiö
asuminen-: asumiskustannukset, asumisoikeus, asumistaso, asumistiheys, asumistuki
asumus-: asumusero
Aiheesta muualla muokkaa
- asua Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. Hakusanat asema.