asuttaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. kansoittaa ja saattaa asutuksi asettumalla itse tai lähettämällä muita asukkaiksi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑsut̪ːɑːˣ/
  • tavutus: a‧sut‧taa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

asuttaminen, asutus

Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • asuttaa Kielitoimiston sanakirjassa