elama (inf elada, yks 3 elab)
- elää, olla elossa
- Kotkas elab väga vanaks. – Kotka elää hyvin vanhaksi.
- Kas ta elab? – Onko hän elossa, elääkö hän?
- hirmust kange, ei surnud ega elav − pelosta jäykkä, ei elävä eikä kuollut
- küünla elav tuli − kynttilän elävä tuli
- asua, oleskella, elää jossakin
- Kus ta praegu elab? – Missä hän nykyisin asuu?
Taivutusmuotoja | |
ma-infinitiivi | elama |
da-infinitiivi | elada |
preesensin yksikön 3. persoona | elab |
imperfektin yksikön 1. persoona | elasin |
imperfektin yksikön 3. persoona | elas |
imperatiivin yksikön 3. persoona | elagu |
v-partisiippi | elav |
nud-partisiippi | elanud |
preesensin passiivi | elatakse |
tud-partisiippi | elatud |
- elama Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
- Eesti keele põhisõnavara: PSV / elama