elama (inf elada, yks 3 elab)
- elää, olla elossa
- Kotkas elab väga vanaks. – Kotka elää hyvin vanhaksi.
- Kas ta elab? – Onko hän elossa, elääkö hän?
- hirmust kange, ei surnud ega elav − pelosta jäykkä, ei elävä eikä kuollut
- küünla elav tuli − kynttilän elävä tuli
- asua, oleskella, elää jossakin
- Kus ta praegu elab? – Missä hän nykyisin asuu?
Taivutusmuotoja |
|
ma-infinitiivi |
elama
|
da-infinitiivi |
elada
|
preesensin yksikön 3. persoona |
elab
|
imperfektin yksikön 1. persoona |
elasin
|
imperfektin yksikön 3. persoona |
elas
|
imperatiivin yksikön 3. persoona |
elagu
|
v-partisiippi |
elav
|
nud-partisiippi |
elanud
|
preesensin passiivi |
elatakse
|
tud-partisiippi |
elatud
|
- elama Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
- Eesti keele põhisõnavara: PSV / elama