elämä
 |
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
elämä (10)
- ajanjakso yksilön syntymän ja kuoleman välillä
- pitkä ja hyvä elämä
- (biologia) ilmiö, jossa kemialliset yhdisteet muodostavat erilaisia soluja ja solut rakennelmia, jotka kykenevät hyödyntämään ympäristön energiaa ja lisääntymään
- elämän synty
- (arkikieltä) aktiivinen ja monipuolinen elämänsisältö; voidaan tarkoittaa myös elämänsisältöä, jossa ei keskitytä muiden ihmisten asioihin vaan omiin asioihin, tai menneiden asioiden jatkuvasta vatvomisesta pidättäytymistä
- Mull’ ei oo ollu elämää pariin kuukauteen.
- Kehä kolmosen ulkopuolella ei oo elämää!
- Hanki elämä!
- (arkikieltä) elämöinti, meteli, mekastus
- Mitäs elämää täällä pidetään?!
- (murteellinen) olo, vointi
- Tuli huono elämä.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈelæmæ/
- tavutus: e‧lä‧mä
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | elämä | elämät |
| genetiivi | elämän | elämien (elämäin) |
| partitiivi | elämää | elämiä |
| akkusatiivi | elämä; elämän |
elämät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | elämässä | elämissä |
| elatiivi | elämästä | elämistä |
| illatiivi | elämään | elämiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | elämällä | elämillä |
| ablatiivi | elämältä | elämiltä |
| allatiivi | elämälle | elämille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | elämänä | eläminä |
| translatiivi | elämäksi | elämiksi |
| abessiivi | elämättä | elämittä |
| instruktiivi | – | elämin |
| komitatiivi | – | elämine- + omistusliite |
KäännöksetMuokkaa
- Syy: Mihin merkityksiin nämä ovat käännöksiä?
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- verbit: elämöidä
YhdyssanatMuokkaa
arkielämä, avioelämä, boheemielämä, elinkeinoelämä, elämäkerta, elämänaika, elämänalue, elämänarvo, elämänasenne, elämänehto, elämäneliksiiri, elämänfilosofia, elämänhallinta, elämänhalu, elämänihanne, elämänilmiö, elämänilo, elämänjano, elämänjärjestys, elämänkaari, elämänkatsomus, elämänkatsomustieto elämänkipinä, elämänkohtalo, elämänkokemus, elämänkoulu, elämänkumppani, elämänkutsumus, elämänkäsitys, elämänlaatu, elämänlanka, elämänmuoto, elämänmuutos, elämänmyönteinen, elämännälkä, elämänohje, elämänpelko, elämänpiiri, elämänpuu, elämänrytmi, elämäntaiteilija, elämäntaival, elämäntapa, elämäntarina, elämäntehtävä, elämäntoveri, elämäntyyli, elämäntyö, elämänura, elämänusko, elämänvaihe, elämänviisaus, erakkoelämä, hengenelämä, huvielämä, ihmiselämä, järjestöelämä, kaksoiselämä, katuelämä, kerjäläiselämä, kiertolaiselämä, koiranelämä, kouluelämä, kulkurielämä, kulttuurielämä, kunnalliselämä, leirielämä, liike-elämä, luostarielämä, maalaiselämä, matkalaukkuelämä, merielämä, musiikkielämä, mustalaiselämä, osakuntaelämä, paimentolaiselämä, perhe-elämä, poikamieselämä, puolue-elämä, rakkauselämä, rantaelämä, seksielämä, seksuaalielämä, seuraelämä, seurakuntaelämä, sielunelämä, siviilielämä, sotilaselämä, sukupuolielämä, taide-elämä, taiteilijaelämä, talouselämä, tekoelämä, tosielämä, tunne-elämä, työelämä, ulkoilmaelämä, uskonelämä, varjoelämä, vesielämä, yhdyselämä, yhteiselämä, yhteiskuntaelämä, yksityiselämä, yöelämä
Aiheesta muuallaMuokkaa
VerbiMuokkaa
elämä
- (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä elää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eläma | elämat |
| genetiivi | eläman | elämien (elämain) |
| partitiivi | elämaa | elämia |
| akkusatiivi | eläma; eläman | elämat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | elämassa | elämissa |
| elatiivi | elämasta | elämista |
| illatiivi | elämaan | elämiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | elämalla | elämilla |
| ablatiivi | elämalta | elämilta |
| allatiivi | elämalle | elämille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | elämana | elämina |
| translatiivi | elämaksi | elämiksi |
| abessiivi | elämatta | elämitta |
| instruktiivi | – | elämin |
| komitatiivi | – | elämine |
VõroMuokkaa
VerbiMuokkaa
elämä
EtymologiaMuokkaa
- suomalaisen kantakielen sanasta *elädäk