syntymä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasyntymä (10)
- syntymistapahtuma, yksilön elämän alkaminen äidistä itsenäisenä
- Syntymässä alkaa yksilön itsenäinen hengittäminen.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈsyn̪t̪ymæ]
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | syntymä | syntymät |
genetiivi | syntymän | syntymien (syntymäin) |
partitiivi | syntymää | syntymiä |
akkusatiivi | syntymä; syntymän |
syntymät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | syntymässä | syntymissä |
elatiivi | syntymästä | syntymistä |
illatiivi | syntymään | syntymiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | syntymällä | syntymillä |
ablatiivi | syntymältä | syntymiltä |
allatiivi | syntymälle | syntymille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | syntymänä | syntyminä |
translatiivi | syntymäksi | syntymiksi |
abessiivi | syntymättä | syntymittä |
instruktiivi | – | syntymin |
komitatiivi | – | syntymine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | syntymä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. syntymistapahtuma
|
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: syntymätön, syntynyt
Yhdyssanat
muokkaasyntymäaika, syntymähetki, syntymäjuhla, syntymäkoti, syntymäkotikunta, syntymämaa, syntymämerkki, syntymäpaikka, syntymäpaino, syntymäpäivä, syntymäsokea, syntymätodistus, syntymätukka, syntymävika, syntymävuosi
Aiheesta muualla
muokkaa- syntymä Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 170, 175 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
muokkaasyntymä
- (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä syntyä