SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

syntyä

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta synty

VerbiMuokkaa

syntyä (52-J) (taivutus)

  1. alkaa elää itsenäisenä emostaan: tulla ulos emon kohdusta tai munasta, käytetään myös ihmisestä
    Esikoiseni Robert syntyi 16. syyskuuta 1945.
  2. saada alkunsa
    Bensiineitä syntyy raakaöljyn jalostuksesta.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈsynt̪yæˣ/
  • tavutus: syn‧ty‧ä

EtymologiaMuokkaa

indoeurooppalainen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

VastakohdatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

synnyinmaa, synnyinseutu, syntymäaika, syntymähetki, syntymäjuhla, syntymäkoti, syntymämerkki, syntymäpaikka, syntymäpaino, syntymäpäivä, syntymäsokea, syntymätodistus, syntymätukka, syntymävika, syntymävuosi

IdiomitMuokkaa

  • ei synny lasta eikä paskaa
    1. (alatyyliä) ei synny eli valmistu mitään

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • syntyä Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Ulla-Maija Kulonen: Kielen vuosituhannet. Kielikello, 2000, nro 1. Artikkelin verkkoversio.