synty
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- sama kuin syntyminen, erityisesti runollisissa yhteyksissä
- Lajien synty
- maailmankaikkeuden synty
- (mytologia) myyttinen alkuperä
- tulen synty
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsynt̪y/
- tavutus: syn‧ty
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | synty | synnyt |
genetiivi | synnyn | syntyjen |
partitiivi | syntyä | syntyjä |
akkusatiivi | synty; synnyn |
synnyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | synnyssä | synnyissä |
elatiivi | synnystä | synnyistä |
illatiivi | syntyyn | syntyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | synnyllä | synnyillä |
ablatiivi | synnyltä | synnyiltä |
allatiivi | synnylle | synnyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | syntynä | syntyinä |
translatiivi | synnyksi | synnyiksi |
abessiivi | synnyttä | synnyittä |
instruktiivi | – | synnyin |
komitatiivi | – | syntyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | synny- | |
vahva vartalo | synty- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. sama kuin syntyminen, erityisesti runollisissa yhteyksissä
Ks. syntyminen |
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: synnyttää
Yhdyssanat
muokkaaalkusynty, syntyaika, syntyhistoria, syntymekanismi, syntypaikka, syntyperä, syntyruno, syntyvaihe, syntyvuosi
Idiomit
muokkaa- miettiä syntyjä syviä
- olla mietteissään
Aiheesta muualla
muokkaa- synty Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-J