kuolla (67) (taivutus[luo])

  1. lakata elämästä
    Ukki kuoli sydänkohtaukseen 82-vuotiaana.
    Perussairauteen, kuten poskiontelotulehdukseen, josta nuori ihminen selviää pelkällä sairastamisella, voi yli 85-vuotias kuolla.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkuo̯lːɑˣ/
  • tavutus: kuol‧la

Etymologia

muokkaa

uralilaisesta kantakielestä[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
uskonnollisia, ylätyylisiä
arkikieltä, kuvaannollisia
alatyyliä
sodassa kuolemisesta
slangia
Vastakohdat
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kuolinaika, kuolinapu, kuolinhetki, kuolinilmoitus, kuolinisku, kuolinkamppailu, kuolinkouristus, kuolinnaamio, kuolinpesä, kuolinpuku, kuolinpäivä, kuolinsanoma, kuolinsyy, kuolintodistus, kuolinvuode

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kuolla Kielitoimiston sanakirjassa
  • kuolla Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkelit 323, 3676, 3814 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)