kuolevainen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
kuolevainen (38) (komparatiivi kuolevaisempi, superlatiivi kuolevaisin) (taivutus [luo])
- sellainen, joka on joskus kuoleva
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkuo̯leˌʋɑi̯nen/
- tavutus: kuo‧le‧vai‧nen
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: kuolevaisuus
Aiheesta muualla muokkaa
- kuolevainen Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
kuolevainen (38) (monikko kuolevaiset)
- (kuvaannollisesti) ihminen
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuolevainen | kuolevaiset |
| genetiivi | kuolevaisen | kuolevaisten kuolevaisien |
| partitiivi | kuolevaista | kuolevaisia |
| akkusatiivi | kuolevainen; kuolevaisen |
kuolevaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuolevaisessa | kuolevaisissa |
| elatiivi | kuolevaisesta | kuolevaisista |
| illatiivi | kuolevaiseen | kuolevaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuolevaisella | kuolevaisilla |
| ablatiivi | kuolevaiselta | kuolevaisilta |
| allatiivi | kuolevaiselle | kuolevaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuolevaisena (kuolevaisna) |
kuolevaisina |
| translatiivi | kuolevaiseksi | kuolevaisiksi |
| abessiivi | kuolevaisetta | kuolevaisitta |
| instruktiivi | – | kuolevaisin |
| komitatiivi | – | kuolevaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuolevaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuolevais- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- kuolevainen Kielitoimiston sanakirjassa