mato
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- johonkin eläinkunnan matomaiseen pääluokkaan kuuluva matelemalla liikkuva raajaton eläin
- (anatomia) kokoon kääriytynyttä matoa muistuttava selkärankaisten pikkuaivojen keskiosa
- (tietotekniikka) itsestään leviävä ohjelma, joka pyrkii leviämään verkon välityksellä
- (kuvaannollisesti, arkikieltä) osaava henkilö, joka taitaa jonkin asian hyvin
- Hän on aika mato matikassa.
- vanhahtava, muinaissuomalainen kaunisteluilmaus kyylle
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmɑt̪o/
- tavutus: ma‧to
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mato | madot |
| genetiivi | madon | matojen |
| partitiivi | matoa | matoja |
| akkusatiivi | mato; madon |
madot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | madossa | madoissa |
| elatiivi | madosta | madoista |
| illatiivi | matoon | matoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | madolla | madoilla |
| ablatiivi | madolta | madoilta |
| allatiivi | madolle | madoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | matona | matoina |
| translatiivi | madoksi | madoiksi |
| abessiivi | madotta | madoitta |
| instruktiivi | – | madoin |
| komitatiivi | – | matoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | mado- | |
| vahva vartalo | mato- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. johonkin eläinkunnan matomaiseen pääluokkaan kuuluva eläin
4. osaava, taitava henkilö jossakin asiassa
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: madonsyömä, matoinen, matomainen
- verbit: madottaa
- substantiivit: matomaisuus, matonen
Yhdyssanat muokkaa
aivomato, harvasukasmato, heisimato, heisimato, hietamato, ihomato, iilimato, imumato, jauhomato, jouhimato, juurimato, kaalimato, kastemato, keuhkomato, kihomato, kiiltomato, kunttamato, laakamato, laiskamato, lapamato, lehtimato, loismato, madonhäätö, madonluku, maksamato, matoastia, matokomposti, matokompostori, matokuuri, matokäärme, matolääke, mato-onki, matosyötti, mittarimato, nauhamato, nivelmato, nuolimato, okakärsämato, onkimato, pikkuaivomato, rakkomato, ripsimato, sisälmysmato, sukkulamato, suolimato, syöttimato, vattumato, väkämato, värttinämato
Idiomit muokkaa
- uutta matoa koukkuun
Aiheesta muualla muokkaa
Asturia muokkaa
Verbi muokkaa
mato
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä matar
Espanja muokkaa
Verbi muokkaa
mato
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä matar
Esperanto muokkaa
Substantiivi muokkaa
mato
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmato/
Tavutus muokkaa
- tavutus: ma‧to
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Galego muokkaa
Verbi muokkaa
mato
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä matar
Katalaani muokkaa
Verbi muokkaa
mato
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä matar
Ida'an muokkaa
Substantiivi muokkaa
mato
Ido muokkaa
Substantiivi muokkaa
mato
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Japani muokkaa
Latinisointi muokkaa
mato
- rōmaji-transkriptio sanasta まと
Liettua muokkaa
Verbi muokkaa
mãto
- (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä matyti
- (taivutusmuoto) monikon 3. persoonan preesens verbistä matyti
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [ˈmaːtɔ]
Muinaisiiri muokkaa
Verbi muokkaa
mato
- (taivutusmuoto) monikon 3. persoonan preesens verbistä masu
Liittyvät sanat muokkaa
Rinnakkaismuodot muokkaa
Portugali muokkaa
Substantiivi muokkaa
mato m. (monikko matos)
Ääntäminen muokkaa
- (portugalinportugalia) /ˈma.tu/
Tavutus muokkaa
- tavutus: ma‧to
Etymologia muokkaa
- sanasta mata (’metsä’)
Verbi muokkaa
mato
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä matar
Shipibo muokkaa
Pronomini muokkaa
mato
- (persoonapronomini) sinä
Venetsia muokkaa
Adjektiivi muokkaa
mato