hullu
SuomiMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
hullu (1) (komparatiivi hullumpi, superlatiivi hulluin) (taivutus[luo])
- (halventava) mielisairas
- (arkikieltä) järjetön, käsittämätön
- Hullu on tämä maailma
- uhkarohkea
- hullu yritys
- (murteellinen) hullunkurinen, hupsu, hassu
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: [ˈhʷulʷːu]
KäännöksetMuokkaa
VastakohtaMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- hullu Kielitoimiston sanakirjassa
SubstantiiviMuokkaa
hullu (1)
- (halventava) mielisairas
- (halventava) järjetön, käsittämätön, absurdi henkilö; myös uhkarohkea henkilö
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈhulːu/, [ˈhʷulʷːu]
- tavutus: hul‧lu
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hullu | hullut |
genetiivi | hullun | hullujen |
partitiivi | hullua | hulluja |
akkusatiivi | hullu; hullun |
hullut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hullussa | hulluissa |
elatiivi | hullusta | hulluista |
illatiivi | hulluun | hulluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hullulla | hulluilla |
ablatiivi | hullulta | hulluilta |
allatiivi | hullulle | hulluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hulluna | hulluina |
translatiivi | hulluksi | hulluiksi |
abessiivi | hullutta | hulluitta |
instruktiivi | – | hulluin |
komitatiivi | – | hulluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hullu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
- dorka
- hourupää
- terävä
- hullunkurinen, hullunkurisesti, hullunkurisuus
- hullunrohkea
- kaheli, kahjo, mielipuoli, mielenvikainen
JohdoksetMuokkaa
- adverbit: hullusti
- substantiivit: hulluus
- verbit: hullutella
YhdyssanatMuokkaa
filmihullu, hevoshullu, hullujenhuone, hullujussi, hullukaali, hullunmylly, hullunrohkea, hulluruoho, juoppohullu, kuuhullu, kylähullu, lapinhullu, nippelihullu, puolihullu, pähkähullu, raivohullu, seinähullu, sotahullu, suuruudenhullu, työhullu, urheiluhullu, vainohullu, yllytyshullu
Aiheesta muuallaMuokkaa
- hullu Kielitoimiston sanakirjassa