SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

hullu (1) (komparatiivi hullumpi, superlatiivi hulluin) (taivutus[luo])

  1. (halventava) mielisairas
  2. (arkikieltä) järjetön, käsittämätön
    Hullu on tämä maailma
  3. uhkarohkea
    hullu yritys
  4. (murteellinen) hullunkurinen, hupsu, hassu

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈhʷulʷːu]

KäännöksetMuokkaa

VastakohtaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • hullu Kielitoimiston sanakirjassa

SubstantiiviMuokkaa

hullu (1)

  1. (halventava) mielisairas
  2. (halventava) järjetön, käsittämätön, absurdi henkilö; myös uhkarohkea henkilö

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhulːu/, [ˈhʷulʷːu]
  • tavutus: hul‧lu

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hullu hullut
genetiivi hullun hullujen
partitiivi hullua hulluja
akkusatiivi hullu;
hullun
hullut
sisäpaikallissijat
inessiivi hullussa hulluissa
elatiivi hullusta hulluista
illatiivi hulluun hulluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hullulla hulluilla
ablatiivi hullulta hulluilta
allatiivi hullulle hulluille
muut sijamuodot
essiivi hulluna hulluina
translatiivi hulluksi hulluiksi
abessiivi hullutta hulluitta
instruktiivi hulluin
komitatiivi hulluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hullu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

filmihullu, hevoshullu, hullujenhuone, hullujussi, hullukaali, hullunmylly, hullunrohkea, hulluruoho, juoppohullu, kuuhullu, kylähullu, lapinhullu, nippelihullu, puolihullu, pähkähullu, raivohullu, seinähullu, sotahullu, suuruudenhullu, työhullu, urheiluhullu, vainohullu, yllytyshullu

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • hullu Kielitoimiston sanakirjassa