terävä

Katso myös: Terävä

Suomi

Adjektiivi

terävä (10) (komparatiivi terävämpi, superlatiivi terävin) (taivutus[luo])

1. ohueksi kapeneva tai suippeneva, piikkimäinen, pistävä

   terävä nuolenpää, terävä seiväs

2. joka leikkaa helposti materiaalia

   Tarvitset terävän veitsen.

   Varovasti; reuna on aika terävä.

3. (kuvaannollisesti) terävä-älyinen, nokkela, nopeaälyinen

   Hän ei ole kovin terävä.

4. (kuvaannollisesti) pistävä, pureva, piikikäs

   terävä iva

   terävä kritiikki

5. (geometria, kulmasta) alle yhdeksänkymmenasteinen

   Suorakulmaisessa kolmiossa on yksi 90 asteen kulma ja kaksi terävää kulmaa.

6. teräväpiirteinen, tarkka

   Valokuva on terävä.

7. (mausta) väkevä, pistävä
8. vahvoista alkoholijuomista

   pari terävää ryyppyä

   Harvoin juon teräviä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪eræʋæ/
• tavutus: te‧rä‧vä

Käännökset

1. piikkimäinen

englanti: sharp ranska: acéré saksa: spitz turkki: sivri

ukraina: гострий valkovenäjä: востры venäjä: острый viro: terav

2. leikkaava, viiltävä

englanti: sharp espanja: agudo hollanti: scherp‎ italia: aguzzo pohjoissaame: bastil ranska: coupant, tranchant

saksa: scharf turkki: keskin ukraina: гострий valkovenäjä: востры venäjä: острый viro: terav

3. nokkela

englanti: sharp ranska: vif, malin

ruotsi: smart

5. kulmasta

englanti: acute ranska: pointu saksa: spitz spitzer Winkel

turkki: dar venäjä: острый

5. teräväpiirteinen

englanti: sharp

Liittyvät sanat

• terä
• teroittaa

Vastakohdat

• tylsä, tylppä

Johdokset

• adverbit: terävästi
• substantiivit: terävyys

Yhdyssanat

neulanterävä, terävähampainen, teräväharjainen, terävähuippuinen, teräväjärkinen, teräväkatseinen, teräväkielinen, teräväkulmainen, teräväkyntinen, teräväkynäinen, teräväkärkinen, terävämuistinen, terävänenäinen, terävänäköinen, teräväpiikkinen, teräväpiirteinen, teräväpiirtotelevisio, teräväpäinen, teräväreunainen, teräväsanainen, teräväsanaisesti, teräväsanaisuus, teräväsilmäinen, teräväsärmäinen, terävä-älyinen, terävä-ääninen, veitsenterävä

Sanaliitot

• terävä kulma

Aiheesta muualla

• terävä Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

terävä (10)

1. (arkikieltä) väkevä alkoholijuoma

   Tilaisuudessa ei tarjoiltu teräviä.

Liittyvät sanat

• märkä

Aiheesta muualla

• terävä Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 1140, 3918 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa