mielipuoli
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaamielipuoli (26)
- (arkikieltä) mielisairaudesta kärsivä, järkensä menettänyt, hullu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmie̯liˌpuo̯li/
- tavutus: mie‧li‧puo‧li
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista mieli ja puoli
Käännökset
muokkaa1. mielisairaudesta kärsivä, järkensä menettänyt, hullu
|
Liittyvät sanat
muokkaamielenvikainen, mielipuolinen, mielipuolisuus
Aiheesta muualla
muokkaa- mielipuoli Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaamielipuoli
- (arkikieltä) hullu, mielisairas
- Tämäkin mielipuoli tietää aivan varmasti että Kiovalla ei ole mitään mahdollisuuksia voittaa Venäjää.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mielipuoli | mielipuolet |
genetiivi | mielipuolen | mielipuolten mielipuolien |
partitiivi | mielipuolta | mielipuolia |
akkusatiivi | mielipuoli; mielipuolen |
mielipuolet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mielipuolessa | mielipuolissa |
elatiivi | mielipuolesta | mielipuolista |
illatiivi | mielipuoleen | mielipuoliin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mielipuolella | mielipuolilla |
ablatiivi | mielipuolelta | mielipuolilta |
allatiivi | mielipuolelle | mielipuolille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mielipuolena | mielipuolina |
translatiivi | mielipuoleksi | mielipuoliksi |
abessiivi | mielipuoletta | mielipuolitta |
instruktiivi | – | mielipuolin |
komitatiivi | – | mielipuoline- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mielipuole- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mielipuol- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- mielipuoli Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 377, 558 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa