Adjektiivi

muokkaa

mielipuoli (26)

  1. (arkikieltä) mielisairaudesta kärsivä, järkensä menettänyt, hullu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmie̯liˌpuo̯li/
  • tavutus: mie‧li‧puo‧li

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista mieli ja puoli

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

mielenvikainen, mielipuolinen, mielipuolisuus

Aiheesta muualla

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

mielipuoli

  1. (arkikieltä) hullu, mielisairas
    Tämäkin mielipuoli tietää aivan varmasti että Kiovalla ei ole mitään mahdollisuuksia voittaa Venäjää.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mielipuoli mielipuolet
genetiivi mielipuolen mielipuolten
mielipuolien
partitiivi mielipuolta mielipuolia
akkusatiivi mielipuoli;
mielipuolen
mielipuolet
sisäpaikallissijat
inessiivi mielipuolessa mielipuolissa
elatiivi mielipuolesta mielipuolista
illatiivi mielipuoleen mielipuoliin
ulkopaikallissijat
adessiivi mielipuolella mielipuolilla
ablatiivi mielipuolelta mielipuolilta
allatiivi mielipuolelle mielipuolille
muut sijamuodot
essiivi mielipuolena mielipuolina
translatiivi mielipuoleksi mielipuoliksi
abessiivi mielipuoletta mielipuolitta
instruktiivi mielipuolin
komitatiivi mielipuoline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mielipuole-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
mielipuol-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • mielipuoli Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 377, 558 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa